Salassapitosopimus NDA on tarpeellinen useassa eri tilanteessa. Useimmiten salassapitosopimusta käytetään kun halutaan suojata yrityksen ei julkisia  liikesalaisuuksia tai liikeideoita. Salassapitosopimuksen, jota kutsutaan myös NDA tai MNDA -sopimukseksi, tarkoituksena on estää luottamuksellisen tiedon paljastaminen tai käyttäminen siten, että yritykselle tai suunnitellulle uudelle liiketoiminnalle aiheutuu vahinkoa.

Kenen välillä salassapitosopimus allekirjoitetaan?

NDA sopimus voidaan allekirjoittaa periaatteessa aina, kun on tarve suojata toisen osapuolen luottamuksellista aineistoa. Mikäli molemmilla osapuolilla on sellaista luottamuksellista aineistoa, jonka suojaamiselle on tarve, puhutaan MNDA sopimuksesta. Usein salassapitosopimus vaaditaan yrityksen työntekijältä, ulkopuoliselta konsultilta tai osapuolten välillä suunniteltaessa uutta liiketoimintaa.  Työntekijällä on tietty lakiin perustuva lojalitettiivelvoite, joka on jo lain nojalla voimassa työsuhteen aikana. Salassapitovelvollisuus koskee työntekijän työssä tietoonsa saamia ammatti- ja liikesalaisuuksia, joita työntekijä ei saa käyttää omaksi hyödykseen työsuhteensa aikana. Liikesalaisuudella tarkoitetaan asiaa, jonka salassa pitämisellä on merkitystä juuri sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on. Salassapitosopimuksella voidaan tätä luottamuksellisen tiedon varjelua pidentää työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Asianajajalle voit kuitenkin aina toimeksiannon yhteydessä kertoa luottamuksellisia tietoja ilman tarvetta erilliselle salassapitosopimukselle.

 

Mitä eroa on ssopimuksen- ja salassapidon voimassaoloajalla?

Sopimusaika määrittelee sen, kuinka kauan itse sopimus on osapuolten kesken voimassa. Sopimus voi esimerkiksi päättyä 31.12.2017. Sen sijaan saadun luottamuksellisen tiedon salassapito ja sen hyödyntäminen on usein sopimuksessa sovittu jatkuvan esimerkiksi 3 vuotta sopimuksen päättymisestä eli tässä tapauksessa 31.12.2017 saakka.

Mitä seuraamuksia on salassapitosopimuksen rikkomisella?

Salassapitovelvollisuuden rikkonut taho voidaan määrätä korvaamaan tuottamansa vahinko sille, jonka luottamuksellisia tietoja on käytetty väärin. Lisäksi myös se, jolle sopimuksen rikkonut osapuoli on salassa pidettävän tiedon ilmaissut, on vastuussa vahingon korvaamisesta, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toisen menetelleen oikeudettomasti. NDA sopimuksessa on usein määritelty korvaussumma sopimuksen rikkomustapauksia varten. Sen osapuolen, joka haluaa vedota salassapitosopimuksen rikkomiseen, täytyy näyttää rikkomus toteen voidakseen pätevästi vaatia korvauksia loukkaukseen syyllistyneeltä taholta.

Lakitoimisto VisionLaw:n kautta saat kokeneen liikejuristin avun salassapitosopimuksen laadintaan ja tämäkin sopimus voidaan laatia etänä ilman, että sinun tarvitsee asioida toimistossamme. Ota yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta. Saat yhteyden toimistoomme myös puhelimitse numerosta 040 123 9111.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *