KILPAILUKIELTOSOPIMUS
Lain mukaan kilpailukieltosopimuksella voidaan erityisen painavasta syystä rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan toimijan kanssa samoin kuin työntekijän oikeutta itse harjoittaa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimus on mahdollista tehdä johtavassa asemassa oleville ja käytännössä työtehtävät liittyvät tällöin tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan tai vastaavaan ja työnantajalla on sellaista osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä. Yrityksen […]
YRITYKSEN ASIAKIRJAT JA SOPIMUKSET
Sopimukset ja asiakirjat – pakollinen paha vai jotain ihan muuta? Yrityksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen asiakirjat ja sopimukset ovat ajan tasalla. Tietyt asiakirjat tulee suoraan lain nojalla olla kunnossa. Osa asiakirjoista ja sopimuksista taas on sellaisia, jotka on hyvä olla tehtynä ajatellen esimerkiksi yrityksen sidosryhmiä, työntekijöitä, omistajia tai yrittäjän perheenjäseniä. Yrityksen asiakirjat […]
SOPIMUKSEN SOVITTELU
Sopimuksen sovittelu on poikkeus sopimuksen pitävyyden ja pätevyyden pääsäännöstä. Suomen oikeusjärjestyksessä ensimmäinen sovittelusäännös on jo vuodelta 1923. KULUTTAJANSUOJALAKI MAHDOLLISTAA SOVITTELUN Kuluttajasopimuksen sovittelua ja tulkintaa ohjaa kuluttajansuojalain (KSL) 4 luku. Kuluttajansuojalain 4 luvussa säädetään kulutushyödykettä koskevien yksittäisten sopimusten sovittelusta. Kulutushyödykkeen sopimuksen mukaista hintaa voidaan sovitella, jos hinta on kulutushyödykkeen laatu tai yleinen hintataso huomioon ottaen kohtuuton. […]
YRITYSJÄRJESTELYT JA YRITYSKAUPAT
Yritysjärjestelyllä tarkoitetaan usein yrityskauppaa mutta sillä tarkoitetaan myös muita yritystä ja sen omistusta muovaavia toimia, kuten sulautumista, jakautumista, sukupolvenvaihdosta tai yrityksen purkamista. Yritysjärjestelyt ja yrityskaupat ovat mahdollisia kaikissa yhtiömuodoissa, eli osakeyhtiössä, kommandiittiyhtiössä, avoimessa yhtiössä, osuuskunnassa sekä yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnassa. On huomattava, että yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminta ei ole erillinen yhtiö, vaan siinä elinkeinonharjoittajan varat vain pidetään […]
YRITYSKAUPAN SOPIMUKSET
Yrityskauppojen hoitamisessa tarvitaan juridista, taloudellista ja sosiaalista osaamista. Yrityskauppaan sovelletaan kauppalain ja oikeustoimilain säädöksiä. Kauppalaista voidaan vapaasti poiketa osapuolten yhteisellä sopimuksella. Yrityskauppasopimuksesta tulee ilmetä selkeästi ja johdonmukaisesti, mistä siinä sovitaan. Kaupankäynnin osapuolten olettamukset tulevan sopimuksen sisällöstä tulee kirjoittaa osaksi sopimusta. Yrityskauppa perustuu osapuolten vilpittömyyteen ja rehellisyyteen toisiaan kohtaan. On tärkeää, että yrityskaupan sopimukset laaditaan huolella, jotta saavutetaan niin ostajaa […]
TESTAMENTIN VIRHE
Testamentin virhe, niin sanottu tahtovirhe, voi olla kyseessä kun testamentin tekijä on taivuteltu tekemään testamentti tai kun testamentin tekijältä puuttuu kelpoisuus laatia testamentti. Tällöin oikeustoimi voi olla mahdollista peräyttää tai mitätöidä. Oikeustoimet voidaan jakaa kahteen ryhmään termein inter vivos ja mortis causa. Suomeksi termit tarkoittavat elävien kesken ja kuoleman sattuessa. Tahtovirhe voi tulla kyseeseen niin […]
OMAISUUDEN JAKO AVIOEROSSA
Avioliittolain mukaan, kun avioeroa koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, on toimitettava omaisuuden ositus, jos puoliso sitä vaatii. Avioerossa suoritetaan ositus, jossa erotellaan aviopuolisoiden omaisuus ja toteutetaan puolisoiden avio-oikeus. Osituksessa vahvistetaan sitovasti, kuinka paljon kumpikin puoliso saa avio-oikeuden alaista omaisuutta ja yksilöidään tämä omaisuus. Ositus voidaan toteuttaa puolisoiden sopimukseen perustuvana sopimusosituksena, tai […]
TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN KOEAJALLA
Koeajan tarkoituksena on selvittää, soveltuuko työntekijä hänelle suunniteltuihin tehtäviin ja toisaalta haluaako työntekijä tehdä kyseisiä tehtäviä. Työsopimuksen purkaminen on koeajalla normaalia helpompaa. Työsuhde voidaan päättää mistä tahansa syystä, joka ei ole epäasiallinen tai syrjivä. Työntekijän toiminta vapaa-ajalla ei kelpaa koeaikapurun perusteeksi, jos toiminta ei ole rikollista tai työnantajaa vahingoittavaa. Myöskään työnantajan taloudelliset ja tuotannolliset syyt […]
OIKEUDENKÄYNTI RIKOSASIASSA
Oikeudenkäynti alkaa sillä, että oikeuden puheenjohtaja varmistaa, ettei rikosoikeudenkäynnin aloittamiselle ole esteitä ja että kaikki tarvittavat henkilöt ovat paikalla. Tämän jälkeen syyttäjää pyydetään lukemaan syytteet sekä valtion puolesta esitettävät vaatimukset. Myös asianomistajalta eli rikoksen uhrilta kysytään, vaatiiko hän syytetylle rangaistusta. Jos asianomistajalla on vahingonkorvausvaatimuksia, myös ne kerrotaan tässä vaiheessa. Sitten oikeus kysyy syytetyltä itseltään, myöntääkö […]
KESTÄVÄ KEHITYS JA YRITYSVASTUU
Kestävä kehitys mukauttaa toimintamme maapallon kantokyvyn rajoihin, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus hyvinvointiin. Kestävän kehityksen ja vastuullisuusajattelun tarkoituksena on toimia päivittäisen toiminnan lähtökohtana. Kestävä kehitys ja yritysvastuu ovat vapaaehtoista toimintaa, jota säännellään standardein ja itsesääntelyn keinoin. Sitoutuminen esimerkiksi ihmisoikeusperiaatteisiin edistää ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti. Kestävästä kehityksestä tulee kannattavaa, kun asiakkaat valitsevat sellaisen yrityksen tuotteen, jonka toiminnan kokevat […]